Murrettu leipä – Wilfrid Stinissen
Jumala ilmaisee rakkautensa eukaristiassa
Miljoonat kristityt eri puolilla maailmaa kokoontuvat erityisesti pyhäpäivinä nauttimaan ehtoollista, kirkon pyhää ateriaa. Ehtoollisen yksi nimi on EUKARISTIA, joka merkitsee kiitosta ja kiitollisuutta.
Kirjailija, karmeliittaisä Wilfrid Stinissen (1927–2013) pitää tätä nimeä parhaimpana, koska se kuvaa osuvasti aterian luonnetta.
Nyt suomennetussa kirjassaan Murrettu leipä Stinissen kuvaa eukaristian sisältöä: Jumalan oma rakkaus annetaan meille todelliseksi ruoaksi — ei mietiskelyn kohteeksi, eikä vain seurattavaksi esimerkiksi. Jos syö ja juo tätä rakkautta, tulee itse ruoaksi ja juomaksi.
Rakkauden olemukseen kuuluu itsensä antaminen. Leivän murtaminen kirkon pyhässä ateriassa kutsuu meitä toteuttamaan Kristuksen käskyä Jumalan ja lähimmäisen rakastamisesta.
Kirjan on suomentanut oululainen tietokirjailija, teologian lisensiaatti Veijo Koivula.
Esipuheessaan lukijalle Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen kirjoittaa:
“Stinissenin kirja tuo raikkaan lisän ehtoollisen eli eukaristian salaisuudesta käytävään mietiskelyyn, varsinkin kun sen suomennos ilmestyy hetkellä, jolloin kansainvälisen pandemian takia miljoonat kristityt ovat viettäneet pääsiäistä ilman eukaristiaa ja ikävöineet aikaa, jolloin he taas pääsevät polvistumaan Herran aterialle.”
Alkuperäinen teos: Bröd som bryts (1989).
Risto Kormilainen: Kirja-arvostelu
Taivaallinen matkaeväs
Wilfrid Stinissen: Murrettu leipä. Jumala ilmaisee rakkautensa eukaristiassa. Johdanto, suomennos ja selitykset Veijo Koivula. 144 s. Väyläkirjat 2020.
Kristillisen uskon keskus on ateria, jonka aineksina ovat leipä ja viini. Jeesuksen kiirastorstaina asettama ehtoollinen kokoaa päivittäin, mutta erityisesti sunnuntaina kristittyjä yhteen pyhälle aterialle. Eukaristia on ehtoollinen-sanaa rikkaampi avaten sisältöä kiitos- ja ylistysluonteeseen sekä Jeesuksen viimeisen aterian kiitosluonteeseen.
Belgialaissyntyinen karmeliittaisä Wilfrid Stinissen (1927-2013) muutti 1967 Etelä-Ruotsiin karmeliittaluostariin, jossa hän kirjoitti laajan, hengellisen elämän harjoittamiseen painottuvan kirjallisen tuotannon. Myös suomeksi hänen useita teoksiaan on saatu ja viimeksi on oululaisen rovasti Veijo Koivulan raikkaana käännöksenä julkaistu Murrettu leipä, joka keskittyy ehtoolliseen. Stinissen on ekumeenisesti avara ja niinpä hän nauttii arvostusta laajalti eri kirkoissa.
Teoksen Lukijalle-sanat on kirjoittanut Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, joka on tutkinut erityisesti opin ja käytännön yhteyksiä Martti Lutherin ehtoollisteologiassa. Hän painottaa, ettei kristillisen uskonharjoituksen ytimessä ole oppi eikä moraali, vaan ateria.
Eukaristia pitää sisällään monia ulottuvuuksia. Usein se nähdään yksipuolisesti syntien anteeksiantamuksena tai muistamisena, mutta se paljon muutakin. Stinisessen lähtee liikkeelle konkreettisesti syömisestä, mikä kuvaa ihmisen yhteyttä Jumalaan. Leipä ja viini ovat eukaristian ainesosat, jotka viittaavat koko ihmiskuntaan ja kosmokseen. Stinissen sanoo, että ”jokainen eukaristia on tämän kokonaisvaltaisen yhdistymisen symbolista ennakointia.”
Stinissen liittää eukaristian arkeen. Sen tulee kantaa hedelmää jokapäiväisessä elämässä. Eukaristian tulee läpäistä kaikki, mitä me teemme. Samalla se merkitsee myös voimanlähdettä vastoinkäymisten ja raskaiden elämänvaiheiden alla. Se on kutsu toteuttaa kristityn kutsumusta kaikilla tasoilla ja kaikissa suhteissa. Stinissen painottaa, ettei mikään ole eukaristian ulkopuolella.
Stinissenin teoksen äärellä pitää pysähtyä kuulostelemaan ja mietiskelemään. Hänen viisaat sanansa avaavat huikeita näköaloja elämän kokonaisuuteen eukaristiasta käsin.
A5
Sivuja: 144
Kustantaja: Väyläkustannus / Väyläkirjat
