Raamatun tulkinnoilla on historian saatossa perusteltu yhtäältä rasismia, kansanryhmien orjuuttamista ja väkivaltaa ja toisaalta sorron vastustamista ja kaikkien ihmisten yhtäläisiä oikeuksia. Jo alkukirkon aikana kirkon katsottiin murtavan etnisten ryhmien väliset raja-aidat, mutta samalla mustan afrikkalaisen sielun tuli muuttua valkoiseksi kasteella tai viimeistään matkallaan taivaaseen.
Raamatulla on perusteltu afrikkalaisten orjuuttamista ja apartheidia, mutta toisaalta Raamattuun tukeutuivat myös orjuuden vastustajat ja mustien kansalaisoikeusliikkeen keulahahmo Martin Luther King. Raamatulla on puolustettu niin juutalaisvihaa kuin juutalaisen kansan erityisasemaakin. Suomessa erityisesti venäläisvihaa ja saamelaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja on perusteltu Raamattuun ja kristinuskoon vedoten.
Tässä kirjassa TT Minna Heimola kuvaa, miten Raamattu on taipunut yhtä lailla kolonialismin ja sorron kuin ihmisoikeuksien puolustamisen työkaluksi. Kirja herättää pohtimaan Raamatun tulkintojen moninaisuutta ja tulkitsijan etiikkaa.